Nelivarvaskilpikonna (Testudo horsfieldii)

Perustiedot

Nelivarvaskilpikonna (Testudo horsfieldii) on Keski-Aasian kuivilta aroilta ja puoliaavikoilta kotoisin oleva maakilpikonna. Lajia tavataan luonnossa muun muassa Afganistanissa, Pakistanissa, Iranissa, Turkmenistanissa, Kazakstanissa sekä Länsi-Kiinassa. Nelivarvaskilpikonna tunnetaan pyöreähköstä kilvestään sekä eturaajojen neljästä varpaasta, joista laji on saanut nimensä.

Aikuiset koiraat kasvavat yleensä noin 14–16 cm pituisiksi, kun taas naaraat voivat saavuttaa jopa 24–25 cm pituuden. Oikein hoidettuna nelivarvaskilpikonna on erittäin pitkäikäinen lemmikki, jonka elinikä on tavallisesti yli 50 vuotta ja parhaimmillaan jopa 80 vuotta.

Laji kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen B, joten jokaisen yksilön mukana tulee olla asianmukaiset alkuperäasiakirjat. Kilpikonnaa hankittaessa on tärkeää varmistaa, että eläin on laillisesti kasvatettu ja että kaikki tarvittavat dokumentit ovat mukana.

Sukupuolierot

Koiraat jäävät yleensä naaraita pienemmiksi ja niiden häntä on pidempi sekä paksumpi. Naaraat kasvavat selvästi kookkaammiksi ja niiden häntä on lyhyempi. Koiraan vatsakilpi on usein hieman kovera, mikä helpottaa parittelua, kun taas naaraan vatsakilpi on tasaisempi.

Terraario ja olosuhteet

Nelivarvaskilpikonnan hoidossa tärkeintä on riittävän suuri pohjapinta-ala. Terraarion korkeudella ei ole yhtä suurta merkitystä kuin lattiatilalla. Yhdelle alle 6 cm kokoiselle poikaselle suositellaan vähintään 0,5 m² tilaa, 6–12 cm kokoiselle vähintään 1 m², 12–18 cm kokoiselle vähintään 2 m² ja yli 18 cm kokoiselle aikuiselle vähintään 3 m².

Pohjamateriaaliksi sopii hiekan ja turpeen seos, joka mahdollistaa luonnollisen kaivautumiskäyttäytymisen. Pohjamateriaalia tulee olla riittävän paksu kerros, jotta kilpikonna pystyy kaivautumaan siihen osittain tai kokonaan. Poikasilla osa pohjamateriaalista pidetään kosteana, kun taas aikuisille riittää pieni kosteampi alue terraarion viileässä päässä.

Terraarioon tulee sijoittaa useita piilopaikkoja sekä matala vesiastia, johon kilpikonna mahtuu kokonaan. Vesi vaihdetaan päivittäin.

Lämpötila ja valaistus

Nelivarvaskilpikonna tarvitsee selkeän lämpötilaeron terraarioon. Paistattelupaikan lämpötilan tulee olla noin 35–45 °C, mikä toteutetaan lämpölampulla. Terraarion viileämmässä päässä lämpötila saa olla noin 20–25 °C.

Lämpölamppu sijoitetaan terraarion toiseen päähän, jotta kilpikonna voi itse säädellä ruumiinlämpöään siirtymällä lämpimän ja viileän alueen välillä.

UVB-valaistus on välttämätön kilpikonnan terveydelle. UVB-säteilyn avulla eläin muodostaa D3-vitamiinia, jota tarvitaan kalsiumin imeytymiseen ja kilven terveeseen kasvuun. UVB-loisteputki on yleensä tehokkain vaihtoehto. UVB-lamppu tulee vaihtaa vähintään kerran vuodessa, vaikka se edelleen palaisikin, sillä säteilyteho heikkenee ajan myötä.

Valaisimien käyttöaika on noin 12 tuntia päivässä. Yöksi kaikki valot ja lämmityslamput sammutetaan.

Ruokinta

Nelivarvaskilpikonna on täysin kasvinsyöjä. Ruokavalion tulisi koostua pääasiassa kuitupitoisista luonnonkasveista, kuten voikukanlehdistä, ratamosta, siankärsämöstä, apilasta, maitohorsmasta ja erilaisista heinäkasveista.

Talviaikaan voidaan käyttää erilaisia lehtikaaleja, salaatteja, yrttejä, persiljaa, tilliä, sellerin lehtiä, paksoita, vehnänorasta, kauranorasta ja sinimailasta.

Ruokavalion perussääntönä voidaan pitää, että noin 80 % ravinnosta koostuu vihreistä lehtikasveista ja noin 20 % erilaisista lisukkeista. Kukat, kuten kehäkukka, voikukka, apila, ruiskaunokki ja orvokki, ovat erinomaisia lisäravinteita.

Hedelmiä, kuten omenaa, mangoa, ananasta ja melonia, tulee tarjota vain satunnaisina herkkuina niiden korkean sokeripitoisuuden vuoksi.

Ruokaan tulee lisätä säännöllisesti kalsiumlisää sekä matelijoille tarkoitettua vitamiinivalmistetta, joka sisältää D3- ja A-vitamiinia.

Ruoka tarjotaan kerran päivässä, mieluiten aamulla. Viikossa voidaan pitää yksi tai kaksi paastopäivää, jolloin tarjolla voi olla kuivaa heinää.

Kylvettäminen ja hoito

Kilpikonnan vointia tulee seurata päivittäin. Ulosteet poistetaan terraariosta tarpeen mukaan ja pohjamateriaali uusitaan säännöllisesti.

Kilpikonna kannattaa kylvettää 1–2 kertaa viikossa haaleassa vedessä. Veden syvyys on sopiva, kun se ulottuu kilven ala- ja yläosan rajakohtaan. Kylvyn aikana monet kilpikonnat juovat vettä. Kylvyn kesto on yleensä 5–30 minuuttia.

Talvilepo

Nelivarvaskilpikonnat viettävät luonnossa talven horroksessa. Talvilepo vaikuttaa positiivisesti terveyteen, ruokahaluun, vireyteen, painonhallintaan sekä lisääntymiskykyyn.

Varsinaista horrosta varten kilpikonna paastotetaan ennen lepojaksoa, jotta suolistoon ei jää sulamatonta ravintoa. Aikuiset paastoavat noin neljä viikkoa ja poikaset 2–3 viikkoa. Horroksen aikana lämpötilan tulee olla noin 3–7 °C, ihanteellisesti noin 5 °C. Horros kestää tavallisesti 2–5 kuukautta. Kilpikonna tulee punnita ja tarkistaa viikoittain. Horros keskeytetään, mikäli eläin sairastuu tai paino laskee yli 10 %.

Puolittainen talvilepo

Mikäli varsinaista horrosta ei voida järjestää, voidaan toteuttaa puolittainen talvilepo. Tällöin terraarion lämmitys ja valaistus sammutetaan, ja kilpikonna saa levätä viileämmissä olosuhteissa. Kerran tai kaksi kertaa viikossa eläin herätetään lämpimällä kylvyllä, sille tarjotaan ruokaa ja vitamiineja sekä pidetään valot ja lämmitys päällä yhden päivän ajan.

Puolittainen talvilepo kestää tavallisesti enintään kaksi kuukautta. Tänä aikana kilpikonnan painoa tulee seurata säännöllisesti, eikä painon lasku saa ylittää 10 %. Lepojakson jälkeen valaistus, lämmitys ja ruokinta palautetaan vähitellen normaaleiksi.

Lajiin tulee perehtyä hyvin ennen hankintaa!