Akaattikotilo Zansibar (Achatina fulica)

• Värimuoto: zanzibar
  
• Ennen tilaamista perehdythän lajiin hyvin!

Yleistä:

Akaattikotilot ovat kotoisin Itä-Afrikan sademetsistä ja ovat levinneet myös Tyynenmeren alueelle, sekä niitä on istutettu mm. Uuteen‐Guineaan. Akaattikotilot ovat helppohoitoisia ja rauhallisia ja monesti allergisillekin sopivia lemmikkejä. Akaattikotilo kasvaa noin 15cm pitkäksi ja saattaa elää hyvällä hoidolla jopa 10-vuotta. Nämä kotilot ovat hämärä- / yöaktiisivia, joten ovat liikkeellä pääasiassa iltaisin ja öisin. 

Terraario:

Kotilot viihtyvät parhaiten pienissä ryhmissä, mutta pärjäävät yksinkin. Pienelle kotilolle / kotiloille riittää alkuun pienempi terraario, mutta yhdellä aikuisella terraarion tulisi olla n. 30 litraa ja tilantarve kasvaa mikäli kotiloita on useampi, sopivan terraarion koon voisi laskea, että ensimmäinen tarvitsee 30 litraa ja seuraavat 20 litraa/ per kotilo. Eli kahdelle sopiva olisi 50 litrainen ja kolmelle 70 litrainen. Terraario voi alkuun olla vaikka muovinen faunaboksi. Aikuisella voi olla vaikka vanha akvaario, johon tulee tehdä verkkokatto tai oikein matelijoille tarkoitettu terraario. Terraarion pohjamateriaaliksi paras on lannoittamaton turve, jota tulisi pohjalla on noin 5cm kerros, turve pidetään kosteana koko ajan, joten sitä tulisi 'kukkasumutinpullolla' sumuttaa päivittäin. Ilmankosteuden terraariossa olisi hyvä olla 70-85%. Turve vaihdetaan tarpeen mukaan uuteen. Lämpötila saa olla normaali huonelämpö (21-24 astetta), joten erillistä lämmitintä terraarioon ei tarvita. Lisäksi akaattikotilo tarvitsee terraarioon ruoka-astian ja sepiansuomun. Mutta terraariota voi sisustaa myös sammalilla, oksilla, kivillä, kaarnanpaloilla, muovikasveilla.. Luonnosta voi myös laittaa sisustusta terraarioon, mutta kaikki tulee ennen terraarioon laittoa kuumentaa (keittämällä, saunottamalla tai uunittamalla).

Ruokinta:

Akaattikotilot ovat kaikkiruokaisia, niiden ravintoon kuuluvat kasvikset ja hedelmät (kurkku, tomaatti, erilaiset salaatit, porkkana, bataatti, keitetty peruna, mandariini, päärynä, omena, banaani, paprika, kesäkurpitsa,melonit, kaali, marjat, kesällä ulkoa kerätyt voikukanlehdet.. Voi tarjota myös raakaa jauhelihaa tai vaikka vedessä turvotettuja koiran- tai kissannappuloita. Kotilolle ei saa antaa sitruunaa, avokadoa, sipulia, raparperia, riisiä, pastaa, pinaattia, suolaheinää, ketunleipää eikä myöskään mitään paistettua, rasvaista, suolaista, sokeroitua tai maustettua ruokaa. Eikä mitään kuivaruokaa, joka mahassa turvotessa voisi olla kohtalokasta akaattikotilolle.

Lisäksi akaattikotilot tarvitsevat kalkkia kuorensa kasvattamiseen, paras kalkinlähde on eläinkaupoissa myytävät sepiansuomut.

Käsittely:

Akaattikotiloa tulee käsitellä varovasti, kotilon jalan iho on herkkä ympäristön suoloille, joita ihmisenkin kädessä luontaisesti on, siksi kädet tulee pestä huolellisesti ennen käsittelyä. Lisäksi kotilon kasvavasta kuoren reunasta kuori on tosi haurasta, joka voi murtua. Vaikkakin tämän murtuman kotilo kyllä pystyy itse korjaamaan. Kotilo liimautuu tasaisille pinnoille imukupin tavoin, jota ei saa repiä irti, koska kotilon jalka saattaa vaurioitua ja jopa irrota kuoresta. Siksi paras on liu'uttaa kotiloa alustaa pitkin, kunnes se itse irroittaa ja vetäytyy kuoreensa. 

Lisääntyminen:

Akaattikotilo on kaksineuvoinen (hermafrodiitti) eli samalla kotilolla on sekä koiraan että naaraan lisääntymiselimet. Kotilo ei kuitenkaan voi lisääntyä itsekseen, vaan siihen vaaditaan kaksi kotiloa. Akaattikotilot tulevat sukukypsiksi noin puolen vuoden ikäisinä. Akaattikotilot lisääntyvät todella helposti. Ennen munintaa kotilo syö runsaasti kalkkia ja vaikuttaa usein väsyneemmältä. Se myös kaivelee paljon ja lopulta kaivautuu pohjamateriaaliin munimaan. Munia saattaa tulla jopa 200. Munat kuoriutuvat noin viikossa. Kuoriutuessaan ne syövät ensiksi munien kuoret ja
alkavat ruokailla normaalisti parin päivän kuluttua. Poikasille voi tarjota samaa ruokaa kuin aikuisillekin kotiloille. Jos et halua isoa kotiloparvea, kannattaa munat tuhota heti esim. pakastamalla.